Meillä oli eilen tiistaina nukkekotikerhossa aiheena kukat. Tapojeni mukaisesti minä tuusasin tuntitolkulla samaa pientä piperrystä - piti testata vasta ideoimani vision toimivuutta. Varsin paljon hommaa jäi vielä kotiinkin, mutta valmista tuli, ja täytyy sanoa, että olen tyytyväinen nukkemummulan uuteen, kukoistavaan kliiviaan. :)
Materiaalina kukissa on oranssi kuultopaperi. Leikkasin siitä ensin sydämen muotoisia paloja, jotka sitten puolitin pisaran muotoisiksi terälehdiksi (hoituu se homma ilman pisaraleikkuriakin). Sidoin seitsemän vihreää ohutta metallilankaa maalarinteipillä nipuksi, tökkäsin kukkiin sisälle tulevat päät keltaiseen akryylimaaliin ja liimasin yksitellen terälehdet paikoilleen. Kotona maalasin varren vihreällä akryylilla, sudin kukkiin keskelle hieman keltaista, ja tein lehdet maalarinteipistä ja ohuen ohuesta rautalangasta, jota laitoin maalarinteippien väliin lehtiruodeiksi. Sitten vaan lehtiinkin akryylimaalia, liimaus nipuksi (ompelulanka oli hyvä apu sidonnassa) ja istutus sinitarraan (sopivan painavaa) ja kaktus- ja kylvömultaan (hienojakoista ja hiekkaista). Ruukku on Wooperin taitavista käsistä, aluslautanen metallinappi.
Mittakaava tuosta puuttuu, mutta kasvi on kokonaisuudessaan 5,5 cm korkea, eli aika lailla sopiva 1:10- tai 1:12-mittakaavaan.
Kasvit on kivoja, niin mineinä kuin isoinakin. :)
EDIT: Menin sitten googlettamaan kliivian kuvia ja tajusin, että siinähän on oikeasti tosi isot heteet. Eihän siinä auttanut muu kuin kaivaa lankaa, liimaa ja maalia esille, vaikka olisi pitänyt tenttiin lukea. Nyt on sellaiset meidänkin kliiviassa. Perfektionisti mikä perfektionisti...
Härregyyd mikä kukkainen!!! Todella upea! On noissa kukissa kyllä ollut näpertämistä. Lehdetkin ovat kerrassaan uskottavat lehtiruoteineen ja ruskettuneine kärkineen. Ja näinkö oikein, että tuolta juurelta pukkaa poikasta?
Suuret kiitokset tunnustuksesta, vaikka mitään uutta en ole pitkään aikaan pystynyt tekemäänkään. Mineilytavarat on pakattu pois näkyvistä, sillä torppa on myynnissä ja kaikki ylimääräinen on ollut pakko järjestää piiloon mahdollisten kiinnostuneiden ostajakandidaattien silmistä. Ajat ovat kyllä juuri nyt niin huonot asuntojen myynnin kannalta, että mineilytauko saattaa venyä pitkäksikin. No, toimettomana ei silti tarvitse olla, sillä hitaasti mutta varmasti valmistuva talomme tarjoaa tekemistä vähän isommassa mittakaavassa enemmän kuin laki sallii... :)
Aino kirjoitti 01.11.2008 - 21:08
Juu, on siellä kliivian poikanen puskemassa pintaan. ;)
Tsemppiä sinne Heljälle 1:1-rakennusprojektiin - toivottavasti näemme pian taas minejäsikin!
Aivan upea kukka! Kliivia on yksi ehdottomia viherkasvikaunottaria, tuo kukka on uskomattoman kaunis. Taitavasti tehty, olisi kiva kokeilla tuollaista joskus!
Upea kliivia tosiaan. Minua jäi kiinnostamaan vielä sellainen yksityiskohta, että miten olit tehnyt kukkien keskellä olevat keltaiset osat (paitsi maalaamalla). Niistä seitsemästä ohuesta metallilangasta ei varmaankaan niitä kaikkia heteitä tai mitä ne nyt ovat saa aikaan. Itsekin tekisi mieli kasvattaa nimittäin tuollainen kasvi ohjeittesi mukaan... :)
Kirjoittaja
Äidin ja aikuisen tyttären yhteisen nukkekodin taivalta vaarin tekemistä huonekaluista ihan oikeaksi 50-luvun henkiseksi miniatyyrimummulaksi, jonka kivijalassa Aukusti pitää sekatavarakauppaansa ja asustaa hellahuonettaan. Pikkuruinen wieniläiskahvila kuuluu jo valmistuneisiin projekteihin, tulevaisuutta ovat mm. Herra Mäyrän puutarha, Toivon tupa sekä muutama muu projekti...
A mother and a grown-up daughter building a house for grandma and grandpa based on furniture made by a real-life grandpa, and getting inspired by the design of the 50's. In the basement Aukusti the shopkeeper is having his tiny one-room flat next to the shop that sells anything and everything. Our other projects include a Cafe Viennoise built in a cigar box, Mr Badgers garden, Toivo's cottage - there's always something in the mind...
Bloginappi
Kas tässä - linkitä meidät blogissasi tähän, niin yhteydenpito sujuu!
Blogissani on sinulle tunnustus:)
Mun kukkani nököttävät superlonipalassa kiinni vieläkin...
Omani on kuin Lotellla styroxpalassa kiinni...
Suuret kiitokset tunnustuksesta, vaikka mitään uutta en ole pitkään aikaan pystynyt tekemäänkään. Mineilytavarat on pakattu pois näkyvistä, sillä torppa on myynnissä ja kaikki ylimääräinen on ollut pakko järjestää piiloon mahdollisten kiinnostuneiden ostajakandidaattien silmistä. Ajat ovat kyllä juuri nyt niin huonot asuntojen myynnin kannalta, että mineilytauko saattaa venyä pitkäksikin. No, toimettomana ei silti tarvitse olla, sillä hitaasti mutta varmasti valmistuva talomme tarjoaa tekemistä vähän isommassa mittakaavassa enemmän kuin laki sallii... :)
Tsemppiä sinne Heljälle 1:1-rakennusprojektiin - toivottavasti näemme pian taas minejäsikin!
Upea kliivia tosiaan. Minua jäi kiinnostamaan vielä sellainen yksityiskohta, että miten olit tehnyt kukkien keskellä olevat keltaiset osat (paitsi maalaamalla). Niistä seitsemästä ohuesta metallilangasta ei varmaankaan niitä kaikkia heteitä tai mitä ne nyt ovat saa aikaan. Itsekin tekisi mieli kasvattaa nimittäin tuollainen kasvi ohjeittesi mukaan... :)