Dr von Hoepschenstein sekä Herra Mäyrä puutarhoineen ovat edelleen visusti kaappien ja laatikoiden uumenissa viimekesäisen muuton jäljiltä, eikä kunnollista askartelutilaa ole vielä hetkeen luvassakaan. Jäin eilen pienen työpätkän jälkeen taas joksikin aikaa kotiäidiksi, ja tässä kotona pyöriessä mieli tekisi kuitenkin jotain minijuttujakin puuhastella, joten kaivelin kaapista tällaiset, 1:12-mittakaavaan hieman liian suuret puutarhavälineet ja aloin sommitella äidin kätköistä löytyneeseen Tiimari-laatikkoon pienoishuonetta... tai no, pienois-takapihannurkkaa pikemminkin.

Tavoitteena olisi, että boksi valmistuisi tässä toukokuun aikana kotona ollessa, mutta saas nähdä kuinka käy. Vaan kuka arvaa, miksi tuossa boksin keskellä, parhaalla paikalla, on mokoma risukasa?

Ensimmäinen oikein vastannut saa ainakin hyvää mieltä, vaikka en oitis lupaakaan sen ihmeempää palkintoa. Saatan toki yllättää itsenikin ja sittenkin sellaisen kehitellä, mutta se riippuu muun muassa yöunien pituudesta, vauvan hyvä- vs. huonotuulisuusindeksistä sekä kommenttien lukumäärästä, joista viimeksi mainittuun teidän on tosin täysin mahdollista vaikuttaa. ;)

Viimeksi kotona käydessäni rakentelimme äidin kanssa mummulaan ikkunoita. Sitä ja muuta ulkosivuremontointia varten piti tyhjentää koko huusholli, missä ei ollutkaan ihan pieni homma, joten talo pysyy nyt tyhjänä, kunnes ulkosivu ja sähköistys on sillä mallilla valmis, että talon sisustuksen voi ajatella olevan edes jossain määrin pysyvä olotila. Nyt pääsiäispyhinä oli kuitenkin pakko päästä vähän mallailemaan, Tampereen nukkekotimessuilta löytyi nimittäin olohuoneen nurkkaan ihan justiinsa sellainen 50-luvun kaappi, jota olimme sinne suunnitelleet. Kiitos vain, Mirka. :)

Kaapin yläpuolella oleva ryijy on edelleen keskeneräinen, mutta työläin osuus eli alaosa on sentään jo valmis. Ehkä se loppukin siitä joskus...

Ikkunaremontin lopputuloksestakin on vihdoin muutama kuva. Itse ikkuna on Eurominin ohutta pleksimuovia, joka oli siihen oikein sopivaa. Samanlaista ovat esim. monet läpinäkyvät lelu- yms. pakkaukset. Puitteet on tehty Hobby Pointista ostetusta mäntyrimasta, joka on leveydeltään kolmemillistä, ulkopuolella 2 mm ja sisäpuolella 1 mm paksua. Tuota millin paksuista sinne on tullut ihan hiljattain, joten kiittelinpä kerrankin onneani ja aiempaa aikaansaamattomuuttani, se oli nimittäin ihan täydellistä tähän hommaan. :) Saranat ovat maalatut putkihelmet, avaimenreiät ääriviivatarraa (kiitos, Susanna!).

Kuten huomaatte, mummula sijaitsee ilmeisesti ihan järven rannalla, ellei peräti jäällä. ;)

Toisen kerroksen eli makuuhuoneen ikkuna näyttää ulospäin tältä.

Kuusikulmaiset vinttikerroksen ikkunatkin onnistuivat aika mukavasti, kiitos listasaksien, joissa on merkittynä 120 asteen kulma. :)

Julkisivuhommissa vierähtää jatkossa tovi jos toinenkin. Seuraavaksi vuorossa on mm. kivijalan päällystäminen, milläs muulla kuin liuskekivellä. Saa nähdä, koska se sitten tapahtuu... ehkä jo ensi pääsiäisenä? :)

Joulukalentereita kurkkiessa bongasin jollakulla ihanan mehumaijan. Sen oli tehnyt Äiti suurestamaailmasta, ja pitihän minun toki kysyä, saisinko meille mummulaan yhden. Helmikuun alkupäivinä putkahtikin postilaatikkoon ihana paketti. Mehumaija mummulaan ja toinen Tertulle, tottakai, mutta lisäksi vaikka mitä muutakin: talouspaperirulla telineessään, wokkipannu ja puisia keittiövälineitä...

... sekä jo esittelemäni upea, saippuainen pyykkilauta ja juuriharja.

Viime viikonloppuna sain oman osuutenikin vihdoin valmiiksi. Pieneen taloon, suureen maailmaan lähti punaiset sormikkaat, harmaat lapaset sekä bonuksena jämälangoista virkatun näköinen pannulappu.

Kiitokset ihanasta vaihdosta! Nyt mummulassa vain odotellaan loppukesää, että päästään mehuja keittämään... :)

Meillä koko perhe on miniprojekteissa mukana. Kun yhtenä aamuna nousin sängystä, löysin keittiön pöydältä työn alla olevan minisaunamme edestä aviomiehen kirjoittaman lapun: "Jos käännät saunan järjestyksen näin (kaavakuva), niin silloin mahtuu menemään lämmittämään kiuasta ja padan ja kiukaan saa samaan piippuun. Lattialle jää myös vähän pesutilaa."

Lappu pisti hymyilemään, ja oikeassahan tuo oli. Olin itsekin juuri edellisiltana pähkäillyt että miten ihmeessä minä tuonne kaiken mahdutan, joten ei auttanut kuin purkaa lauteet pois, tehdä vähän lisää seinäpanelointia, siirtää muuri toisaalle ja rakentaa lauteet uudestaan saunan perälle. Onneksi minimittakaavassa se oli vähän pienempi homma kuin tosielämässä. ;)

Tässä siis vähän kuvia saunan uudesta järjestyksestä. Muuripadan olen saanut tehtyä, ja vähän muutakin on valmistunut iltaisin sen jälkeen, kun pikkuherran unikoulu tuotti tulosta ja olen saanut aina pari tuntia askarrella ihan rauhassa. Roskamateriaalit kunniaan - käytetty on mm. vitamiinipurkkia, kindermunan sisustaa, vauvanpuuropurkin ja muropaketin pahvia, Flora-rasian alumiinikantta, lankarullan sisuspahviputkea, rikkoutunutta nuppipäistä nastaa, ilotulitusraketin keppejä ja mitähän muutakin vielä. :)

Etualalle tulee naulakon alle pukeutumispenkki. Lattialle pitäisi vielä värkkäillä puuritilät, kylmä betoni ei ole kovin mukava jalan alla. :)

Saunavastakin tuli tehtyä, mutta voi olla että teen vielä uuden, sen verran eksoottiselta näyttää tuo puulaji suomalaiseen hieskoivuun verrattuna.

Saunassa pestään myös pyykit. Ihanan saippuaisen pyykkilaudan ja juuriharjan olen saanut Äidiltä suurestamaailmasta yllärinä mukana vaihtopaketissa. Esittelen takuulla koko paketin myöhemmin, niin ihana se oli, mutta yritän ensin saada oman osuuteni valmiiksi... hidasta meinaa olla. Kiitos kuitenkin jo tässä vaiheessa näin julkisestikin! :) Vannan reunalle unohtunut sukka on oma silkkilangasta joskus viime kesänä neulottu pitsineulekokeiluni, joka jäi ilman paria, kun ei homma oikein inspiroinut. Onneksi nukkekotimaailmassa parittomille sukillekin on tarvetta. :)

Meidän mummulaa on pyydetty ensi kesänä näytteille, joten tämän kevään projektina on saada se jos ei nyt ihan valmiiksi, niin ainakin esittelykuntoon. Viikonloppuna tartuimme tuumasta toimeen ja aloimme puuhata sen kaikista keskeneräisimmän kohdan eli saunan ja varaston kimpussa. Viimeksi niihin onkin tullut kajottua... öö... likemmäs kolme vuotta sitten.

Sauna on vanhanaikaista mallia, eli vain yksi huone, jossa sekä riisutaan, löylytellään, peseydytään että pukeudutaankin. Lauteet ovat korkealla kuin savusaunassa ikään. Etualalle tulee pukeutumistila, eli penkki, naulakko ja matonpätkä. Muuripatakin puuttuu vielä, ja sitten tietysti tarvitaan vähän pesurekvisiittaa. Kummoisia tänne ei kuitenkaan mahdu... ahdasta on jo.

Varaston puolella säilytetään sekä mummulan kellaritavaroita että kaupan varastotavaraa. Täällä sitä tilaa vasta vähän onkin, mutta melko tyhjää on vielä...

Ja sitten sitä tavaraa. Pahus vaan kun aika on niin rajallinen käsite...

Viimeisetkin paketit on nyt avattu, ja ei voi kuin huokaista, että olipa ihana joulukuu. Kiitos Lotta, Sirkka ja Kaisa!

Eilen avasin Loten paketin, jossa oli ihana vanha tuoli sekä kaunis ja herkkä, kirjottu tyyny. Lotte ehti omassa blogissaan harmitella, että lahja tuntui jotenkin vaatimattomalta muka... höpö höpö. Nämä ovat kumpainenkin varsinaisia aarteita!

Tänään sain Marjatan talon puutarhurilta upean jalokärhön ruukussaan. Siis huokaus, tämä on ihan kuin oikea, mutta vain pienessä koossa! Luulen, että mummu omii tämän kuistilleen, jahka hän sellaisen joskus saa, mutta Herra Mäyrä pitäköön siitä siihen saakka huolen.

Viimeisen "bonuspaketin" eli Kaisan paketin avasin eilen illalla palkintona koko päivän huiskamisesta ja touhuamisesta. Varsinainen aarre paljastui sieltäkin, Kaisa oli nimittäin paketoinut minulle upean valkoisen lipaston, joka sopii ihanasti yhteen muiden kalenteriaarteiden kanssa.

Itse laitoin Lotelle ja Sirkalle viimeiseksi lahjaksi pellavaliinat, joihin kirjoin punapoimintatekniikalla keskelle joulunpunaisen raidan. Tätä varten piti vähän udella, että minkäs kokoisia ruokapöytiä tytöillä taloissaan on, jotta tulee sitten sopivan kokoiset... ;)

Kaisalle laitoin siis kaikkiaan kuusi pakettia, ja koskapa nyt on jo jouluaatto, tässä kuva vielä niistä kaikista yhdessä. Aika pieniltä tuntuvat nyt nämä omat lahjat Kaisan pöydän ja lipaston rinnalla, mutta toivottavasti ovat kuitenkin mieluisia...

Kiitokset vielä kerran kaikille yhdessä ja erikseen, tämä oli ihana joulukuu! Ja oikein hyvää, rentouttavaa ja rauhallista joulua kaikille blogimme lukijoille. Kyllä kelpaa sohvapöydällämme tonttustenkin joulua viettää... ;)

Enää pari hassua pakettia jäljellä. :( Niin ihania juttuja olen taas saanut, että harmi kun tämä ei voi jatkua aina vaan...

Eilen tuli Marjatan talosta muistutus kesästä: nippu raparperia, leikkuulauta sekä veitsi. Upeaa työtä kaikki, leikkuulaudassakin on käytön jäljet niinkuin ainakin oikeassa.

Tänään avasin Loten paketista kauniin puulaatikon, johon oli pehmusteisiin pakattu Taru Astikaisen tekemä keramiikkakulho. Taas ihana markkinatuliainen minulle, jolta tänä vuonna ovat jääneet jok'ikiset nukkekotimarkkinat väliin.

Avasin myös toiseksi viimeisen Kaisan paketeista. Siellä oli vanha Kotiliesi-lehti sekä suloiset Musta Pekka -pelikortit. :)

Kiitokset kaikista näistä taas kerran. Olette kyllä mahtavia, kaikki kolme. :)

Minä paketoin Lotelle ja Sirkalle silkkilangasta neulotut vauvan myssyn ja tossut, Lotelle valkoiset ja Sirkalle siniset.

Kaisa näyttää avanneen Alisa-Inkerin nukkekotiin lähettämäni isoäidinneliöistä virkatun tyynyn jo paketista, joten siitäkin kuva.

Huomisesta alkaen sitten viimeisiä viedään... *huokaus*

Taas on avattu ihania paketteja. :) Eilen sain Marjatan talosta kirjetelinekitin sekä soman pienen joulukuusen, joka lienee alunperin helmi. Vaarin työpöydältä on kirjeteline puuttunutkin vielä ihan kokonaan, eli tästä ei kun puuhaamaan...

Lotelta tuli tänään ihana juustomuotti, joka tulee sijoittumaan aikanaan Hilma Ilonan mummoltaan perimään tupaan, jahka sellainen muuttuu suunnitelmasta todeksi, sekä upea leikkuulauta, joka kuuluu ilman muuta mummulaan.

Minä käärin pakettiin Martta Wendelinin kuvittamat seinäkalenterit. Nukkekotimaailmaan sopivasti näistä on kokonaan poistettu vuosiluku, joten sopivat mihin vuoteen tahansa suunnilleen sota-ajasta alkaen. ;) Ikuisuusongelma näissä jutuissa on, että mittakaavaltaan tarpeeksi ohut paperi ei kestä tulostamista molemmin puolin, mutta eiköhän nuo saa asettumaan seinälle ihan kauniisti, kun ripustaa koukulla tai narulenkillä ja laittaa samanlaisen myös alareunan reikiin sitomaan loppuja sivuja yhteen, näin ainakin toivon. :)

Enää neljä aamua jäljellä ja sitten onkin jouluaatto... hui.

Kolme neljäsosaa joulukalenterista mennyt ja pikkupaketit hupenevat sohvapöydältä... iik ja huh, jouluhan on ihan kohta!

Eilisestä Loten paketista kuoriutui suloisia pikkutonttuja sekä kynttilä jalassaan, ihan selvää mini-Aarikkaa. :)

Tänään avasin paketista Sirkan rautalangasta tekemän kauniin kerrosvadin sekä herkullisia viinereitä. Kaunis kiitos näistä, rautalankavääntelyt eivät ole lainkaan minulle tuttua puuhaa.

Avasin viikonloppuna myös Kaisan neljännen paketin, josta löytyi tuo aiemmissakin kuvissa pilkahtava, upea pöytä. Täydellisesti onnistunut krakleeraus ja muutenkin todella hienoa työtä. Kiitos tuhannesti!

Lotelle ja Marjatan taloon lähtivät tässä paketissa lasten kokoa olevat villapuserot, Lotelle vihreä ja Marjatan taloon sinipunainen. Valmiiksi pätkävärjätty lanka asettaa tiettyjä kokorajoitteita, jos haluaa että raidat muodostuvat kauniisti, mutta toivottavasti heidän nukkekodeissaan asuu (tai on joskus asunut) paidan kokoisia käyttäjiä - voihan tämä olla nyt jo päätynyt vintille pieneksi jääneisiin... ;)

Alisa-Inkerin nukkekodista ei ole vielä tullut tietoa, mitkä antamistani paketeista on avattu, joten palataan niihin myöhemmin.

Ja taas on avattu ihanuuksia. :) Eilen löysin Marjatantalon paketista upean, herkän kieloruukullisen. Niin kauniita! :)

Lotelta sain tänään ihanan, vanhan helmitaulun. Mummulassa on takuulla laskettu tällaisella, vai osaakohan peräti Aukusti-kauppiaamme käyttää vanhan ajan helmitaulua apuna laskemisessa?

Itse paketoin Lotelle ja Sirkalle satsin Aukustin kaupan tuotteita. Kuten kaupassakin, näissä on ideana 50-lukulainen henki, mutta kovin tarkkaan sitä ei ole vaadittu - riittää, että on sen verran vanhanaikaista, että Aukusti kelpuuttaa myyntiin. ;) Kuvassa vasemmalta oikealle ja takaa eteen Kulta Korppuja, Jodosal-suolaa (Lotelle meni sininen ja Marjatan taloon punainen laatikko), Tokalon-voidetta, vanhanaikainen Fazerin sininen suklaalevy, hakaneulapaketti, Työmies-tupakka-aski sekä laatikollinen Karhu-tulitikkuja. Pakkausprintit olen itse muokannut eri lähteistä haalituista valokuvista.

Huhhuh kun meinaa pitää kiirettä - vasta vuorokauden viimeisenä tuntina ehdin blogata eilisen ja tämän päivän ihanuudet. :)

Eilen löytyi Loten paketista materiaaleja: kauniita kankaita, kukkakuvioisia haaraniittejä (passaavat hyvin esimerkiksi tauluiksi tai rasioiden kansiksi) ja kuusi suloista, miniäkin minimpää kukkaruukkua. En ole laskenut missä mittakaavassa mennään, mutta jotakuinkin 1:48 sen täytyy olla, jollei vielä vähän pienempikin. Heti alkoi sormia syyhyttää - kasveja siinä koossa... hmm... ;)

Tänään Marjatan talon paketista löytyi upea, valkoinen kokoontaitettavilla pukkijaloilla seisova pöytä. Tässä on Sirkalla ollut tekemistä, ja on todella siistiä ja taitavaa työtä. Sirkka lupaili kyllä, että pöydän saa sutata projektiin sopivaksi, mutta raaskiikohan tuota ikinä... :/

Minä käärin pakettiin nro 13/14 emalikattilat, jotka ovat peräisin isäni kattilapajalta. Nämä on tehty emalimaalipurkista, josta on viilattu kansi pois, juotettu siihen kupariset korvat ja lopuksi maalattu ensin keltaisella pohjamaalilla, sitten kattilanmaalauskoneella punainen alaosa ja viimeisenä vielä sisäpinta harmaalla. Aukustilla on tällainen myös.

Viikonloppuna oli niin kiirettä remontin kanssa, että bloggaaminen sai jäädä kokonaan. Ihania paketteja kuitenkin aukaisin joka päivä, joten tässäpä nyt sitten melkoinen kuvapläjäys viimeisiltä neljältä päivältä.

9. päivä avasin Marjatan talon paketista Sirkan leipoman herkullisen omenapiirakan ja kauniin, virkatun pannulapun.

10. päivä oli Loten paketin vuoro. Sieltä löytyi mitä suloisin vaaleanpunainen hyasintti. Itse en ole hyasinttien suurin ystävä 1:1-koossa, koska niiden tuoksu on minulle vähän liiankin voimakas, mutta tässä minikukassa yhdistyvät parhaat puolet: kaunis ulkonäkö ja migreenipotilaallekin sopiva tuoksu. ;)

Eilisestä Loten paketista löysin ihanat remmikorkkarit. Ja mitkä pohjat niissä on! Lotte lienee veistellyt ne, mutta olisivat jääneet minulta veistelemättä...

Tänään avasin Sirkan paketista kauniin metallilangasta taivutellun korin sekä upeita massailtuja sipuleita. Näissä on juuri sellainen läpikuultava kuori ja hennot raidat kuin oikeissakin. Ihania. :)

Itse laitoin Lotelle ja Sirkalle 9/10 pakettiin kaksi vanhaa valokuvaa ääriviivatarroista tehdyissä kehyksissä. Heidän nukkekotiensa asukkaat ovat varmaan sukua toisilleen, koska molemmissa taloissa on samat valokuvat pöydällä... ;)

11/12-pakettiin käärin kirjoituspöytäsälää: kuulakärkikynän, kymmenen pikkuista klemmaria, postikortteja ja kirjeitä sekä pieniä kumilenksuja.

Avasin viikonloppuna myös kolmannen Kaisalta saamani paketin. Siellä oli muutamia metallisia ruokailuvälineitä kauniissa puisessa lokerikossa.

Kaisakin on avannut jo minun paketeistani toisen, sen johon olin käärinyt tuohivirsut.

Vielä on jäljellä toinen mokoma, vasta puolessa välissä mennään. :)

P.S. Valokuvat ovat kyllä rehellisesti sanoen ihan karmeita, pimeitä ja oudon värisiä. :( Toivottavasti noista kuitenkin saa jonkin aavistuksen näistä ihanuuksista...

Eilen ja tänään on ollut sellaista hulinaa, että olen kumpanakin päivänä ehtinyt avata paketin vasta iltapäivällä. (Hulinaksihan näin äitiyslomalaisella riittää, kun pitää vauvan kanssa päästä liikkeelle aamukymmeneltä... ;) ) Eilisestä Loten paketista löysin ihania kirjoja, joista aapisessa ja laulukirjassa on ihan oikeat luettavat (ja laulettavat) sivut, sekä puisen, esimerkiksi lehtikoriksi hyvin sopivan laatikon. Nämä ovat juuri sitä ehtaa mummulakamaa. :)

Tänään avasin vuorostaan Marjatan talosta tulleen paketin, josta löysin suloisen mollamaijakitin. Olen näitä Josephine Parnellin nukke- ja nallekittejä kuolannut, muttei ole tullut vielä hankittua. Nytpä ei tarvitsekaan, ainakaan tällaista. :)

Itse paketoin pakettiin numero 7/8 silkkilangasta virkkaamani tyynyt, Lotelle vihreäsävyisen ja Marjatan taloon sinisävyisen. Vennen silkkilankaa oli ihana virkata, vaikken ole koskaan aiemmin kovin virkkaamisesta innostunutkaan, joten tytöt saivat tuntea inspiraation nahoissaan... ;) Toivottavasti näille löytyy paikka jostain sohvan nurkasta.

Tajusin muuten tuota mollamaijakittia ihaillessani, että kun emme kalenterien sisällöstä niin tarkkaan sopineet, niin unohdin tänä vuonna kokonaan kääriä mukaan materiaalipaketteja - kaikki pakettien sisällöt ovat ihan valmiita tekosia. Toivottavasti ei haittaa...

Tässä Linnan juhlia katsellessa on vihdoin aikaa blogata tämän ja eilisen päivän pikkupaketit, sen verran touhukas itsenäisyyspäivä on ollut.

Eilen avasin Marjatan talon paketista upeat joulukuusenkoristeet laatikossaan sekä narukerän ja sille punotun korin. Kori tuleekin todella tarpeeseen Aukustin kaupassa, jossa narukerä on tähän saakka pyörinyt vain tiskillä tipahdellen vähän liian helposti lattialle.

Tänään avasin Loten paketin, jossa oli suloinen vanha pikkujakkara. Tälle löytyy niin monta mahdollista paikkaa, että saa nähdä pääseekö nukkekotiväki ollenkaan sopuun, kuka sen saa... ;)

Itsenäisyyspäivän kunniaksi (ja huonosti nukutun yön lohduksi) avasin toisen Kaisan paketeista. Sinne oli kääritty herkkusuklaita, kauraryynejä, maitopurkki, Aurajuustomuruja sekä tuore Satakunnan Kansa. Päivän ostokset selvästi. :)

Ihanuuksia taas, jokainen. :) Itse paketoin Lotelle ja Marjatan taloon pienet kaktukset. Olen tehnyt näitä aiemminkin, ja aina niistä tulee omanlaisiaan pikku nököttäjiä... ;)

Eilen avasin Loten paketista herkkuja: suloisen, pikkuisen bostonkakun, ja kätevästi oikein irtopohjavuokaan leivottuna. Nam. :)

Eilen päätin avata päivän piristykseksi myös yhden Kaisan paketeista. Sieltä paljastui nukkekodin pojanviikareiden aarre, pikkuinen korkkipyssy. Martti-poika innostuu takuulla... :)

Marjatan talon tämänaamuisesta paketista löytyi upeita keväisiä vihanneksia: kevätsipulia, varsiselleriä, chiliä, uusia porkkanoita ja perunoita, sekä soma vanhanaikainen leikkuulauta. Niin herkullisen näköisiä, että tulee kesä kielelle jopa tässä joulukuun pimeydessä...

Lotelle ja Marjatan taloon laitoin maalarin välineet, eli tyhjän maalipurkin ja kuivahtamaan päässeen sudin, sekä pinkan vanhoja sanomalehtiä.

Kaisa oli myös tänään avannut ensimmäisen minulta saamansa paketin, josta hän löysi täikampakangaspuilla kutomani kaulaliinan.

Joulukuun aamut ovat tuntuneet huomattavasti marraskuisia pirteämmiltä, kun paketit ovat odottaneet aamukahvin seuralaisina. Eilen avasin Marjatantalon paketista ihanan, keväisen yllätyksen, kolme pientä sipulia ruukussa. Tulppaaneja, luulen. Herra Mäyrä kiittää ja suunnittelee jo kevätistutuksia, kuten jokainen reipas puutarhuri tähän aikaan vuodesta...

Tähän väliin on muuten kerrottava hauska sattumus. Viime vuonna sain joulukalenterista Sirkan tekemän valkoisen amarylliksen, joka nyt on mummulan talossa olohuoneen pöydällä ikkunan ääressä. No, tässä yhtenä päivänä isäni oli huomannut, että ministeriön (eli nukkekotihuoneemme) ovelta kurkistaa pikkuinen, ihan aito ja ehta myyrä. Mistä lie livahtanut sisälle, avoimeksi jääneestä parvekkeen ovesta ehkä, ainakin sinne se poistui. Sitten äiti ja isä huomasivat, että myyrä oli käynyt kurkistamassa nukkekodin ikkunasta sisään mummulaan ja maistanut Sirkan tekemää amarylliksen sipulia - pienet hampaan jäljet vaan olivat jääneet! Niin aidon näköinen se on, että myyrääkin hämäsi. :D Ja hämäisivät varmaan nämä tulppaanitkin.

Tänä aamuna avasin Loten paketin, ja sieltä paljastui mainioita, pikkuistakin pikkuisempia tavaroita: kolme tuikkukynttilää, kaksi tulitikkuaskia (avautuvia, toki) sekä tulitikkurasioille teline, jollaista mummulassa ei vielä olekaan ollut, eli tarpeeseen tulee. Ihania, kiitos! :)

Minä kääräisin tytöille ensimmäiseen pakettiin perinteisiä joulukoristeita: kaksi pikkuista lankatonttua sekä paperista punotun sydänpussukan.

Ihanaa, miten paljon noita paketteja vielä onkaan jäljellä!

Syksy on mennä vierähtänyt minimiehen kanssa puuhaillessa ja asuntoa remontoidessa. Muutto halki Suomen pikkuvauvan kanssa asuntoon, jossa uusiksi laitetaan kaikki pinnat ja kiinteät kalusteet, ei ole oikein omiaan miniaskarteluihin innostajana. Joskus lokakuun kieppeillä kuitenkin kaivoin askartelukamat muuttolaatikoista ja aloin lyhyinä vapaahetkinäni väsäillä pikkuisia tavaroita, ja niin vain tänään vaihdoimme huomenna alkavaa joulukuuta varten Lotan ja Sirkan kanssa taas pussilliset paketteja. Ihanaa, joulukalenteri!

Viime viikolla postimies kiikutti paketteja myös Alisa-Inkerin nukkekotiin. Vaihdoin Kaisan kanssa kuusi pakettia, jotka siis ovat minulla vielä ylimääräisenä ilona joka-aamuisen avaamisen lisäksi. :) Olen ajatellut, että saan aukaista toisenkin paketin ainakin niinä aamuina, kun minimies herättää minut yöllä tarpeettoman usein, ja toivon vain, että paketit eivät lopu kesken... ;)

Blogin hiljaiselo päättyy siis toistaiseksi tähän, ja ainakin jouluun saakka päivityksiä on luvassa joka toinen päivä (päivitämme Lotan ja Sirkan kanssa paketit aina kahden päivän välein, kuten viimekin vuonna). Jospa jouluun mennessä 1:1-koon remonttikin saataisiin viimein sille mallille, että mineilemäänkin mahtuisi paremmin, ja tammikuullakin syntyisi taas jotain esiteltävää. :)

Tänä kesänä nukkekotimineilyt ovat jääneet vähän vähemmälle, mutta tällaisen 13.7. syntyneen minimiehen muutamme mukanamme tuliaisena Lapista takaisin etelään. Eiköhän syksyn mittaan ala joutilaina hetkinä (onko niitä vielä luvassa...?) syntyä joskus taas jotain 1:12-koossakin. :)

Sohvapöydälläni on norkoillut epämääräinen hampuusi jo pidemmän aikaa. Ensin se kekkuloi ilkosen alasti, sitten se kiskoi jostain ylleen risan villapaidan (nurin päin tietenkin). Eilen säälin sitä sen verran että tein sille housut, jotka se solmi vyötäisilleen pakettinarulla. Toinen kengännauhakin on hukassa, ja jostain se on taikonut tilalle pätkän paalinarua.

Tänään sitten katsoin juopporetkua tarkemmin, ja takkinsa hukannut Dr von Hoepschensteinhan se siinä. Ei auttanut muu kuin alkaa metsästää tohtorille takkia, jotta hän muuttaisi pöydältäni takaisin työhuoneelleen majailemaan. Tuo takki päällä näyttää kyllä tehdyn koe ja keksintö jos toinenkin...

Työhuoneelle päästyään tohtori halusi esitellä tulevaa uutta keksintöään, mutta siitä lisää myöhemmin...

... työpöydältä löytyy kuitenkin ruuvia, mutteria, piuhaa ja ties mitä vipstonkia...

Luuranko vintillä on vähän rentoutunut sitten viime tapaamisen.

Kuvat aukeavat isompina klikkaamalla, ja aiempia kuvia työhuoneelta voi kurkistaa myös Picasassa.

Aukustilla onkin tällä viikolla puuhaa, kun hän valmistautuu lähtemään kauppoineen ja hellahuoneineen Turkuun esittäytymään Nukkekodin asuntomessuille. Vaikka Aukustin huushollissa muuten varsin valmista onkin, niin kauppaa täytyy vielä vähän laitella ja valikoimia kasvattaa, että messuyleisö varmasti löytää haluamansa, ja hellahuoneella olisi sähkömiehelle pientä askaretta.

Käykäähän siis kesäisessä Turussa tutustumassa näyttelyyn. Nähtävää siellä varmasti riittää, niin paljon mielenkiintoisia pienoishuoneita, taloja ja muita projekteja näyttää esille menevän, ja siellä siis pääsette kurkistamaan myös 50-luvun sekatavarakauppaan ja kauppiaan asuntoon.